En ole koko elämäni aikana ostanut yhtä paljon joulupalloja kuin tässä kuussa. Kaikki lähti siitä, että halusin muutaman pallon lasikupuni alle keksien sijaan. Kotiin päästyäni huomasin, ettei kuvun tilavuus ollut ihan niin suuri kuin olin kuvitellut. Huoli ja murhe kuitenkin ratkesi, kun täytin palloilla metallikorin ja ripustin loput köynnökseeni (nimeltä Kaarle). Tämä jouluköynnökseni on pohjimmiltaan juurikin sitä perinteisintä köynnöstä, jota kasvaa jokaisen kirjaston ja viraston käytävillä, mutta paljettikoristeiset pallot saavat sen tuntemaan itsensä tuuheaksi havuksi amerikkalaishenkisen takan yllä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti