Herkät perhoset

Perhosissa on jotain sellaista herkkyyttä, josta pidän suunnattomasti. Vaikka nämä siivet ovatkin maalattua nahkaa, herkkyys on yhä tallella.

 

On myös hienoa tukea suomalaista suunnittelua ja kierrätysmateriaalien käyttöä.

Jotenkin samanlaista herkkyyttä on myös Jessie Waren Wildest moments -kappaleessa, jota olen pyörittänyt lähes taukoamatta. Myös video kaikessa yksinkertaisuudessaan on aivan ihana.

Kamerahihna

Sen sijaan, että olisin sijoittanut säästöjäni kameran uuteen linssiin tai jopa parempaan kameraan, sijoitin uuteen kamerahihnaan. Ja vieläpä maailman tyylikkäimpään!

Selailtuani nettikauppoja totesin valikoiman olevan ikävän ankea. Onneksi keksin vilkaista, miltä Etsyssa näyttää, ja siellä minua odottikin upein koskaan näkemäni kamerahihna!

Hihna on tukevaa tekoa (ehdoton vaatimus jokseenkin hintavalle kameralle) ja käsintehty. Inkkarikuviointi ehdottomasti plussaa.

Hihna kiisi luokseni aina Los Angelesistä asti. Ja vaikka oma Amerikan valloitukseni vielä odottaa hetkeään, voin olla ylpeä kamerahihnastani, joka on jo nähnyt Ameriikan meininkiä.

Kyllä nyt kelpaa kantaa järkkäriä, eikä hihna huuda kilometrin päähän, kumpaan kamerakoulukuntaan kuuluu.

Grease is the word

Olen musikaalien suuri ystävä, ja vaikka olen nähnyt lukuisia esityksiä, kaikkien aikojen suosikkini on aina vain Grease. Siinä toimii yksinkertaisesti kaikki. Siitäkin huolimatta, että sen viestittämä sanoma pojan takia muuttumisesta on jokseenkin kyseenalainen. Onneksi musikaalit ovat jotain ihanan pinnallista, eikä pahikseksi muuttumisesta tarvitse huolehtia.

Kuten olen kertonut, rakastan myös teemapukeutumista ja nyt minulla on jälleen tilaisuus sonnustautua oikein kunnolla. Ja mikä parasta, teemana on 50-luku ja Grease! 

 

Punaa huuliin ja kynsiin, nauha hiuksiin ja kellohelmat liehumaan. En malta odotttaa!

Valon häivähdys

Tähän aikaan vuodesta valoa on sen verran niukasti saatavilla, että se rajoittaa ikävästi valokuvaamista. Toisaalta, jos sattuu samaan paikkaan kameran ja auringon häivähdyksen kanssa, valo on mitä kauneinta.

 

 Auringonhäivähdyksiä teidänkin päivään!

Marraskuu

Tämä marraskuu on jostain syystä lannistanut enemmän kuin se on tehnyt koskaan aiemmin. Olen ollut tietoisempi päivän lyhenemisestä ja väsyneempi kuin koskaan. Edes kirkasvalolamppu tai D-vitamiini eivät ole estäneet jatkuvaa torkahtelua.

Onneksi kynttilät ja kuuma tee tekevät olosta edes hiukan siedettävämmän. Ja Dance. Ja tieto siitä, että kohta saa ajatella joulua. Kyllä tämä vielä tästä!

Kynäpenaali

 

Syksyn alkaessa vanha luotettava Marimekon penaalini alkoi osoittaa merkittäviä rispaantumisen merkkejä. Päätin siis hankkia uuden, mutta vasta nyt onnistuin löytämään mieluisen. Olin pyöritellyt mielessäni jotain ruskeaa tai keltaista tai muuta retroa. Mutta kuinka ollakaan, turkoosi vei sydämeni.

Kyllä nyt taas kelpaa.

Halloween

Vaikka Halloween oli ja meni, niin tässä vielä kuvia kyseiseltä päivältä. Kaupallisuudesta huolimatta juhlassa on jotain hauskaa ja jännittävää. Kurpitsalyhdyt ovat kuitenkin ensimmäinen syy tykätä pimenevästä syksystä ja sumuisesta kauhuelokuvatunnelmaisesta maisemasta.

Nyt isänpäivän viettoon! Mukavaa sellaista kaikille!

Väriä ankeuteen

Kipeys kaatoi minut jälleen sängynpohjalle ja valitettavasti se lamaa ainakin minut niin, ettei edes kirjaa - saati blogia - jaksa avata. Tänään mennään vielä puoliteholla, ja koska ulkona näyttää niin ankealta, on parempi katsoa kuvaa aurinkoisesta päivästä.

Yritetään selvitä tästä kuukaudesta!

Drawing challenge

Rakastan piirtämistä ja maalaamista, mutta olen tavattoman huono keksimään aiheita. Saatan intoutua ja asetella pensselit ja öljyvärituubit siistiin valmiusasentoon, mutta sitten iskee inspiraation puute, enkä keksi, mitä maalaisin.

Törmäsin tähän haasteeseen Orchid Grey -blogissa, jonne se oli päätynyt (mistäs muualta kuin) Pinterestista. Mutta tässä haastetta kaikille tyhjän taulun lamauttamille!

Naulakko

Parin kuukauden päästä edessä on muutto. En millään haluaisi jättää nykyistä kotiani ja olenkin sysännyt ajatusta muutosta mahdollisimman kauas.

Aloitin kuitenkin henkisen valmistautumisen törmätessäni turkoosiin naulakkoon, jolle minulla nykyisin ei olisi paikkaa. Mutta perustelulla, tarvitsen tämän ehdottomasti uuteen kotiin, sain itseltäni luvan ostaa sen.

Eikä siitä pääse mihinkään. Turkoosi on aina ja ikuisesti kaunein väri, mitä tiedän.