Helsingin valot

 

 

 

 

 

Vaikka Lux Helsinki -valotaidetapahtuma on järjestetty jo moneen kertaan, häpeäkseni on myönnettävä, että vierailin siellä ensimmäistä kertaa vasta tänä vuonna. Osa kohteista vakuutti, osa ei. Porukkaa kuitenkin riitti ja järkkäreiden peilit kilahtelivat. Ensi vuonna uudestaan!

Syötävän söpöä!

 

Nyt on joku, tarkemmin sanottuna Akiko Ida ja Pierre Javelle, keksineet järkevää käyttöä makrolinssille! Nämä nerokkaat ruokakuvaajat voin saman tien lisätä valokuvaajaidolieni joukkoon. Aivan mahtavia!

Krediitit tänne, kiitos!

Visiting Jane

 

 

Jos kerran aikoo matkata aina Englantiin asti, tuntuisi suorastaan hävyttömältä jättää väliin kohteliaisuuskäynti neiti Austenin luo. Tarvittiin poikittaislinjamainen paikallisbussimatka ja raikkaassa maalaisilmassa kävely pieneen Altonin kylään, kuten asiaan kuuluu.

 

Visiitti ei tuottanut pettymystä. Meille esiteltiin ihastuttava kotitalo, sekä pieni pöytä ikkunan ääressä, jossa muun muassa Ylpeys ja Ennakkoluulo viimeisteltiin. Sattuipa niinkin onnekkaasti, että sekä neiti Elisabeth Bennetin että Herra Darcyn pukuja oli tuotu näytille. Olen siis todistettavasti seissyt senttien päässä sen oikean Mr. Darcyn puvun vieressä, mutta häveliäisyyksissäni en tohtinut koskea siihen. Ja kyllä, kaduttaa.

 

 

 

 

 

 



Janen viehättävän kodin lisäksi teimme kävelyretken kirkolle, jonka pihamaalle Janen sisko ja äiti oli haudattu juuri sellaisten hautakivien alle kuin vain kuuluu. Janen viimeinen lepopaikka sen sijaan on suuremman kaupungin Winchesterin katedraalissa, sillä Jane vietti elämänsä viimeiset pari viikkoa kaupungissa lääkärinsä lähettyvillä.

 

Vierailu oli mitä ihastuttavin ja tuotti mitä suurinta iloa!

 

 

Vaaleita unelmia Loviisassa

 

 

Vierailin tänä vuonna ensimmäistä kertaa Loviisan wanhojen talojen -tapahtumassa. Konsepti on seuraava: vanhojen pastellisten puutalojen maailmassa, omistajat avaavat kotinsa vieraille kahden päivän ajaksi.

 

Eli kerrankin on mahdollisuus päästä ihastelemaan niitä kauniita koteja sisältä, joiden pihoja normaalisti voi vain nopeasti kurkkia ohi kävellessään. Ja paino sanalle koteja. Kyseessä ei ole lehtikuvauksia varten rakennettuja huoneita tai millilleen viimeisen päälle puunattuja asuntoja, vaan ihka oikeita koteja. En toki epäile omistajien tapahtumaa edeltäviä siivousvimmoja, mutta tunnelma on silti, no, kotoinen.

 

 

 

 

Kyllä niitä kauniita koteja sitten riittikin! Kaikissa ei toki ehtinyt edes vierailla, mutta ainakin niitä muutamia saattoi ihastella sydämensä pohjasta. Ja miettikää nyt, avoimesti voi ihastuneena osoitella yksityiskohtia, eikä tuntea oloaan vaivaantuneeksi. Ihan mahtava tapahtuma! Suuri kiitos kuuluu tietysti asukkaille, jotka ystävällisesti päästävät tuntemattomia koteihinsa!

 

 

 

 



Bomb Girls

Vaikka saan jatkuvasti kuulla, miten turhaa television katselu on, tai mitä kaikkea ehtii tehdä ruudun ääressä vietetyn ajan sijaan, myönnän avoimesti tarvitsevani televisiota. Tarvitsen mahdollisuuden nollata mieleni ja rentoutua. Ja kyllä minusta vain on mukava tehdä se syventymällä muihin maailmoihin, surra muiden suruja ja riemuita hetkellisesti todellisten ihmisten onnesta.

Minua viihdyttävien historiallisten draamojen joukkoon onkin liittynyt uusi jäsen - Bomb Girls. Edellä mainittujen mahdollisuuksien lisäksi menneisiin aikakausiin sijoittuvat sarjat tarjoavat lumoavia hiustyylejä ja upeita asuja. Ja sitä "menneen maailman tuntua". Eikä tämäkään sarja tee poikkeusta.

Aijai mitä täydellisiä kiharoita näissäkin kuvissa vilahtelee! Hansikkaista, helmoista ja ranteista roikkuvista käsilaukuista puhumattakaan!

Kyllä kelpaa.