Perhosseinä

Olenkin jo kertonut pakkomielteestäni lintujen lisäksi perhosiin. Taittelin mainoslehdistä perhosia, jotka saivat rautalankavahvistusta. Nyt ne saavat lennellä seinällä. Eikä siihen kauaa mene, kun niitä näkyy ulkoilmassakin!

Pääsiäismunia

Pääsiäisen tärkeimmät, ja yksinkertaisuudessaan kauneimmat, koristeet ovat pääsiäismunat. Hienosti maalatut munat ovat toki upeita, mutta tässä suhteessa koristelemattomat vievät ehkä voiton.

Viime päivien ruokavalioni on ollut erityisen proteiini- ja kolesterolipitoinen, sillä pääsiäiskoristeiden vimmassa olen tyhjennellyt ahkerasti kananmunia suoraan pannulle.

Toimi seuraavasti:
- Pese kananmuna.
- Tee pieni reikä päälle suurella hakaneulalla (saa hyvän otteen eikä reikiä sormiinsa).
- Tee isompi reikä alapuolelle.
- Aseta pilli pienen reiän päälle, pitele kanamunaa pannun yläpuolella ja puhalla.
- Jos keltuainen ei mahdu ulos, voit hämmentää neulalla hieman sisusta.
- Huuhtele munan sisäpuoli.
- Asettele kauniiseen astiaan.

Linturetkeilyä

Mieli on korkealla, ja miksei olisi, jos aloittaa aamun leppoisalla linturetkellä auringonpaisteessa. Toisen aamiaisen syönnistä puhumattakaan! On ihanaa, että keskellä Helsinkiä on luonnonsuojelualueita, joissa tintitkin viihtyvät. Kaupungin melukin kaikkoaa, ja kuuluu vain viserrystä sekä kanssaretkeilijän kiivasta lintukirjan pläräystä.

Aloitin kevään vieton vaihtamalla kevätpöytäliinan ja käymällä helmililjaostoksilla. Tänään aion istuttaa rairuohoa. Pääsiäinenkin on ihan kohta! Ja vaikka monille kyse on vain ylimääräisistä vapaapäivistä, niin minusta siinä on sitä jotain. Ehdottomasti yksi kevään kohokohdista!
 

Ihanaa kevätpäivää!

Kiitollinen

kuvat

Seesteinen. Tyyni. Vakaa. Kiitollinen. Törmäsin kuviin tässä blogissa, ja ne heijastavat tämän hetkistä oloani mitä parhaimmin. Vielä tänä aamuna olo oli täysin päinvastainen, mutta koska peloistani huolimatta, kaikki onkin todellisuudessa hyvin, on oltava kiitollinen.

Kiitollinen perheestä, joka ei ikinä jätä. Kiitollinen ystävistä, jotka antavat iloa arkeen. Kiitollinen loskasta, joka lupaa kevättä. Kiitollinen leivoksista, jotka juhlistavat kaiken. Kiitollinen laskuista, jotka kertovat, että hallitsee pankkitiliä. Kiitollinen, että on syntynyt Suomeen, jossa on oikeasti ihan mielettömän hyvä elää. Kiitollinen siitä, että huomenna on uusi päivä.

Pitsikorvakorut

Pinterestin selailu saa askartelusormeni aina syyhyämään. Etsin kuitenkin aina mahdollisimman helppoja ja yksinkertaisia projekteja, sillä pidän eniten hetkestä, kun tekeleeni on valmis. Korvakorut ovatkin oivallinen kohde, sillä niiden tekeminen on suhteellisen nopeaa ja lopputulosta pääsee heti käyttöön.

Löysinkin oivalliset pitsikorvakorujen ohjeet täältä, ja näpersin omani.

Tallinna

Kuvia vuoden alun Tallinna-visiitiltä. On se niin väärin, että jos haluaa viihtyisään ja persoonalliseen kahvilaan, on otettava lautta Helsingistä Tallinnaan. No, onneksi se kannattaa. Maisemat ja kahvilat täyttävät kaikki odotukset.

Teetä ja lintuja

Ai että, miten aurinko vaan saa kaiken niin paljon paremmaksi! Lintuteekupin lämmittäessä käsiäni ei tunnu yhtään pahalta istua koneen ääressä tekemässä töitä, kun auringon valo tulvii sisään. Ikkunan läpi kuuluu myös vaimeaa sirkutusta, mikä jos joku, on takuuvarma keväänmerkki.

Toistaiseksi teenjuonti on kuitenkin tehtävä vielä sisätiloissa, eikä luonnon äänistä voi nauttia korvia höristämättä. Löysin kuitenkin sattumalta ratkaisun tähän elämänlaatua heikentävään seikkaan eksyessäni Kämpin Mari-kahvilaan. Olin kyllä kuullut paikasta ja tiennyt, että se on oikein kotoisa, mutta ei kukaan ollut kertonut, että Energyn jytinän sijaan siellä soikin vain ja ainoastaan linnunlaulu! Täydellistä!


Aluksi olin aivan onnessani, että olin löytänyt rauhoittavan kahvilan, jossa voisin hyvin keskittyä tenttikirjaan. Pian kuitenkin huomasin (teenjuonnin ohessa tietysti) tunnistavani innokkaasti lintuja ja harmistunut syvästi, kun en osannutkaan määrittää äänessä olevaa yksilöä! Toki se oli ajoittaisesta kulmien kurtistelusta huolimatta oikein mukavaa puuhaa. Luukunottamatta tietenkin sitä, että tenttikirjaan keskittyminen herpaantui aina uuden linnun aloittaessa.

Auringonvaloa riittää vielä, teevesi kiehuu ja hommia riittää. Eikä ahdista lainkaan. Vain kevät voi sen tehdä.