Ai että, miten aurinko vaan saa kaiken niin paljon paremmaksi! Lintuteekupin lämmittäessä käsiäni ei tunnu yhtään pahalta istua koneen ääressä tekemässä töitä, kun auringon valo tulvii sisään. Ikkunan läpi kuuluu myös vaimeaa sirkutusta, mikä jos joku, on takuuvarma keväänmerkki.
Toistaiseksi teenjuonti on kuitenkin tehtävä vielä sisätiloissa, eikä luonnon äänistä voi nauttia korvia höristämättä. Löysin kuitenkin sattumalta ratkaisun tähän elämänlaatua heikentävään seikkaan eksyessäni Kämpin Mari-kahvilaan. Olin kyllä kuullut paikasta ja tiennyt, että se on oikein kotoisa, mutta ei kukaan ollut kertonut, että Energyn jytinän sijaan siellä soikin vain ja ainoastaan linnunlaulu! Täydellistä!
Aluksi olin aivan onnessani, että olin löytänyt rauhoittavan kahvilan, jossa voisin hyvin keskittyä tenttikirjaan. Pian kuitenkin huomasin (teenjuonnin ohessa tietysti) tunnistavani innokkaasti lintuja ja harmistunut syvästi, kun en osannutkaan määrittää äänessä olevaa yksilöä! Toki se oli ajoittaisesta kulmien kurtistelusta huolimatta oikein mukavaa puuhaa. Luukunottamatta tietenkin sitä, että tenttikirjaan keskittyminen herpaantui aina uuden linnun aloittaessa.
Auringonvaloa riittää vielä, teevesi kiehuu ja hommia riittää. Eikä ahdista lainkaan. Vain kevät voi sen tehdä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti