Antiikkiliikkeet ovat ainakin toistaiseksi kukkaroni ulottumattomissa, joten osto- ja myyntiliikkeet ovat kohteeni. Sen lisäksi, että rakastan niiden tutkimista, minulla oli myös tarve. Pienen lipaston tarve. Voi kuulostaa helpolta, mutta ehei. Kahdensadanneliön ensiasunnon maailmassa pienille lipastoille ei ole kysyntää.
Toisin oli ennen! Pieniin tiloihin mahtuvia huonekaluja on huomattavasti helpompi löytää vanhana. Ja niin löysin minäkin. Pienen ruskean sivupöydän. Ruskeat huonekalut saavat kuitenkin nenäni nyrpistymään, joten reissu K-raudan maaliosastolle oli ehdoton.
Kuvista on jo helppo päätellä, mihin väriin päädyin. Olin aina halunnut maalata jotain turkoosiksi, ja vihdoin siihen oli tilaisuus! Nämä kuvat toimivat vahvistuksena päätökselleni. Suunnistin maalihyllyille peläten pitkää valintaa turkoosien sävyjen maailmassa.
Valintaa ei kuitenkaan tarvinnut kauaa miettiä, sillä tarjolla oli
yksi turkoosi sävy. Yksi. Muut sävypapereita tutkineet kotimaalarit eivät aivan jakaneet pöyristystäni. Enkä moiti heitä.
Maalipurkit ja pensselit odottavat. Hiekkapaperi on valmiina. Ei muuta kuin sutimaan!
