Skumppalaseja, hiuspantoja, loistoa ja kimmellystä suoraan kaksikymmentäluvulta. Liput ensi-iltaan varattiin hyvissä ajoin. Ja oi voi, että kannatti! Ihana elokuva! Ei siitä nyt ihan suurinta suosikkiani tullut, mutta sekin voi muuttua, kunhan olen pyörittänyt sitä muutaman kerran dvd-soittimessa.
Tuijotin haltioituneena valehtelematta puolet elokuvasta Daisyn täydellistä hiuspantaa. Olen pienestä asti ollut pantojen ystävä. Ja pienestä asti olen kärsinyt päästä, joka ei ole pantojen ystävä. Daisyn yksinkertaisella rusetilla sidottu panta ei sen sijaan hievahtanutkaan. Epäilen tosin vahvasti liiman tai muiden tehoaineiden käyttöä, mutta silti. Sydämiä pannoille. Ehkä tänä kesänä minäkin siirryn järeämpiin aseisiin.
Toinen tuijotteluni kohde oli tietenkin Great Mr. Gatsby itse. Jostain syystä Leonardo DiCaprio on aina ollut jonkinasteisen dissauksen kohde. Tai no, syy lienee kateus, sillä hyvänen aika mies on ihan uskomaton!
Jos lähdetään liikkeelle ihan perusasioista, niin kuka voi olla rakastumatta Atlantilla matkaavaan Jackiin? Ja mikään ei ole sen jälkeen muuttunut. Gatsbyna Leonardo sulattaa sydämet viimeistään alla olevassa kohtauksessa, josta kukka-asetelmia tai macaronsseja ei puutu.
Mieletöntä pukuloistoa ja inspiraatiota. Ja juhlia, joihin on aina halunnut. Vai onko sittenkään?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti