Juhannusruusut vähän ennakoivat ja ensimmäiset nuput aukesivat tänään. Tuoksu on mitä valloittavin. Sain talvella lahjaksi ruusuisen huonetuoksun, mutta vaikka kuinka yritin pitää siitä, lopulta korkki oli suljettava tiukasti. Se ei vaan ole sama.
Sama koskee hajuvesiä. Olen usein tuoksutellut ruusua sisältäviä pulloja, mutta ei. Ylipäänsä mieleisen hajuveden löytäminen tuottaa huomattavaa päänvaivaa. Vaikka kuinka yritän nuuhkia kukkaisia ja keveitä tuoksuja, tuntuvat ne omaan nenääni aivan liian pistäviltä. Lopulta suosikeikseni valikoituvat makeat ja tummat tuoksut, jotka mielestäni soveltuvat huomattavasti paremmin talviajan juhliin, eivätkä pyörämatkalle shortseissa. Mikä kaamea dilemma elämääni vainoaakin.
Toisen haasteen tuoksuostoksilleni asettaa tietysti pullo. Aloitan nuuhkimisen aina kauneimmasta pullosta, mutta suureksi kurjuudekseni en ole vielä koskaan törmännyt tuoksun ja ulkoasun täydelliseen yhdistelmään.
Täydellisen hajuveden metsästys jatkuu siis yhä, mutta sillä aikaa kuljen muutaman ylimääräisen kerran ruusupensaan ohitse. Aivan huomaamattani, totta kai.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti